Heipsun,
Tiedättekö mitä? Enää n. 6 kk jäljellä!!!!!
Päätin tulla tekemään nyt aamupostauksen, sillä tilinpäätös kurssi ei jaksa nyt kiinnostaa. Katsoin että syyskuussa viimeksi taas kirjoiteltu, jos aika menee näin hurjaa vauhtia niin seuraavaksi mennään tammikuussa ennen kuin tänne ehdin! :O
Missäs vaiheessa se mun prosessi onkaan nyt meneillään...ylihuomenna on nyt vihdoin se 2 osa haastattelusta :) Hakemukset olisi syytä laittaa pikapikaa jo menemään (91 % valmis). Nyt kun jaksaisin varata lääkärin terveystarkastusta varten ajan niin olisi hyvä, että saisin finally sen ajokortin! Ajotunteja on vielä pari jäljellä plus liukkaanajo. Pimeän simulaattori koe on ylihuomenna kanssa. Tätä pelkäsinkin, saan nää hommat valmiiksi just joulun alla, jolloin CC toimisto hiljenee muutamiksi viikoiksi joulun viettoon. No, loma menee kyllä pikaisesti ei siinä mitään. Tammikuussa voin iloita että heeeeei kohta mä lähden!!!!
Tässä on vaan yks pieni mutka matkassa. En tiedä, oonko edes lähdössä. Mielessäni oon valmistautunu tähän jo viime maaliskuusta asti joten oon henkisesti valmis lähtemään. Ongelma tässä on se, että en voi lähteä jos tiedän että palatessani mulle rakkain asia on poissa. (Vaikka kuinka huutaisin raivoaisin ja haukkuisin mun pikkusta koiraa (joka ei ole niin pieni) niin en mä sitä mihinkään vaihtaisi!!) Saakohan koiraa ottaa mukaan? Ristiriitaista vain sen puoleen, että kyseessä ei ole lapsirakas koira. En halua kumminkaan olla sidottuna siihen vuorokauden ympäri (En voisi mennä edes kauppaan jättäen sitä hostien kanssa siis...). Ehkä mä palkkaan itselleni jonkun hoitamaan sitä :D Oon lueskellut noita uusia auppariblogeja, jotka on lähteny tässä parin kuukauden sisään matkaan. Silti mulla on hirvee ikävä muutamaa vanhaa blogia jotka saapu jo suomeen. En tiedä miten jaksan olla edelleen hirmuisen innoissani tästä. Maaliskuussahan lähden sinne Englantiinkin kuukaudeksi! Ties mones kerta kun kerron sen mutta......ois siistii jos saisin sieltä oman kämpän siks ajaks:) Toisaalta hostit ois hirmukiva kans mutta kaipaan joskus omaa rauhaakin.
En tiedä onko siunaus vai kirous olla vaaka horroskoopiltaan, mutta en ymmärrä mikä pointti tässä on että ollaan kykenettömiä nopeisiin päätöksiin!! Oli se kyse hiusvärin ostamisesta (saatan valita väriä hyllyn edessä 2 tuntia) tai siitä mitä tilaa ruokapaikassa (ja lopulta tyydyn aina samaan) niiin oon kyllä sitä mieltä että hyvä että alotin tän prosessin näin ajoissa. Miksikö? Odottaminen on kurjaa, mutta osa ehkä muistaa sen postauksen osavaltioista, joihin musta ois kiva mennä. En haluaisi ainakaan viettää vuottani San Franciscossa, vaikka hirmu ihana paikka olikin. Mä haluan jotain hirmu perinteistä amerikkalaista!!!! Muistatteko esim. Saksikäsi Edwardista sen tien millä ne asu? Ne pihatiet, isot ruokakaupat, mukavat naapurit...HALLOWEEN, Joulu, Thanksgiving......vooi en kestä kauaa, mä haluun kokea noi kaikki! Oli se sitten Kalifornian auringonalla tai Alaskan pohjoisimmassa nurkassa mutta kunhan on perinteinen amerikkalainen paikka. Voin siis suosiolla unohtaa kaikki suurkaupungit ellei sieltä löydy joku ihanteellinen perhe. En tajua mistä mun amerikan hinku johtuu, aivan kun siellä olis magneetti joka vetää mua puoleensa niin pahasti että repii mut melkeen mukaansa.
Äsken Cultural Caren sivuilta löysin myös tän AuPair Training schoolin omat sivut ja sieltä malli schedulen:) http://www.aupairtrainingschool.com/schedule.html siinä linkki siihen, kamalaa kun pitää odottaa vielä niin kauan. Mut edessähän on kaikki viisuminhakemisetkin sun muut:) Voisin melkeen veikata että mulle tulee tuotapikaa vielä hirvee kiire!:D Ainiin ja mietin mä kyllä töidenkin puolesta lähtiskö. Jos lähden, en välttämättä saa enää työtäni takasin. Toisaalta, tätä kokemusta tuskin tulisin katumaan TAI vaihtamaan mihinkään toiseen!
Nähdään ehkäpä sitten tammikuussa, tai jopa jo joulukuussa (haha kumminkin heti huomenna postaamassa jo jotain..........) :::)
M
