She's hot like a California

Heipähei kaikki ihanaiset! Vähään aikaan en ole postaillut, koska mitään uutta ei ole ilmennyt mikä edistäisi, vaikkeuttaisi tai hidastaisi prosessiani. Uusi aika kumminkin pitäisi haastatteluun varata kuukauden päästä suurinpiirtein. Odotan sitä, sillä todellakin aion varautua hieman paremmin haastatteluun ja opetella muutaman tärkeän sanan ja sanonnan, mitkä oli totally lost last time. (Mulla on nykyään muuten käyny niin, että unohdan suomeksi sanan ja tiedän vain, mikä se on englanniksi...not good?) Toisekseen, sain vihdoin vastauksen MLL:ltä. Pääsen osallistumaan heidän järjestämään lastenhoito kurssiin joka sisältää sen harjoittelun perheessä. Tämä kurssi alkaa sopivasti juuri kirjoitusten aikaan (ei sitten yhtään paremmin ois voinu päällekkäin sattua?) mutta eipä se mitään. Pääasia on se, että se kurssi järjestetään tämän vuoden puolella kaupungissani. Joskin se on tuolla sivulaitamilla ja tarvitsen sinne kyllä autokyydin, mutta E lupautui mahdollisesti osallistumaan kurssille kanssani...mutta bussilla en kyllä ala kulkemaan sinne sivulaitamille!



Rakkauden osoitus koiraltani...



Tämän viikon matematiikan tunneilla keskityin kirjoittamaan aikatauluani kuin laskemaan laskuja. Kalenteri näyttää ihan mukavan täyteläiseltä jo nyt ja jos aion kavereita nähdä niin pitää melkein nyt jo varata päivämääräkin... (no ei kai nyt sentään! kyllä mä aina jostain tempasen aikaa kaikista eniten rakkaimmille, no worries!) Tuskaisinta tässä lähinnä vaan on se odottaminen. Onneksi parinviikon päästä alkaa se uusi harrastus, joten edes jotain tapahtuu. Kesälomaan on enää 36 päivää (paitsi lukiolaisilla enemmän) ja niistäkin koulupäiviä vain 26.

Pääsiäinenkin vierähti nopeasti pitkän viikonlopun merkeissä. Perjantaina (pitkäperjantai) olin N:n synttäreillä (täytti 18) ja voi sitä naurun määrää. En oo varmaan koko kuukautena (tai ehkä koko vuonna?) nauranut niin paljon kuin tuona iltana. Oli aivan ihanaa nähdä taas ihmisiä joita ei ole nähnyt aikoihin ja juteltavaa (kuten syömistä ja juomista..........) riitti riittämiin! Ainoa huonopuoli noissa juhlissa on, että ihmiset kantaa niitä kameroita mukana. Siinä vaiheessa, kun otetaan ihan asiallisesti muutama kuva muistoksi juhlista, on ok, mutta sittenkun meno vaihtuu siihen että otetaan toisista mitä hirveimpiä kuvia tarkoituksella ja esitellään jokaiselle niin...en voi todeta muutakuin että kaikki on hyvin mun osalta niin kauan kunnes niitä ei kukaan julkaise mihinkään :-D (Myönnän, syyllistyin itsekkin siihen!) Lauantaina kärsin vain tajuttoman pahasta olosta ja olisi tehnyt mieli hyppiä pitkin seiniä. Valokuvasin tosin (näitä valokuvia joita tähän olen lisäillyt) ja otettiin pojan kanssa aurinkoa talon päädyssä olevalla betonitasanteella! Sunnuntaina, eli eilen, päädyin polkemaan about 10 km matkan. Käytiin siskoseni kanssa toisella puolella kaupunkia mummoa katsomassa joka taas tyrkkäsi rahaa kouraan. (Aina ihme verukkeilla! "Tässä vähän pääsiäisrahaa" tai jos pappa antaa kympin niin "jätskirahaa, vaikka eihän tolla varmaan edes jäätelöä saa" I know, pappani huumori on mitä on.) No, ei siinä mitään. Nyt voin ostaa jotain kivaa itselleni! :-) (taas vaihteeksi? mama likes.) Sitten olinkin koko päivän ja illan yksin kotona pojan kanssa, kun äiti oli iltavuorossa ja sisko kavereidensa kanssa picnicillä. Kattelin leffan, söin, lähdettiin juoksulenkille ja no, käveltiin kyllä osamatkasta mut mentiin about 5-6 km! Kolme poikaa tuli matkan aikana kertomaan kohteliaisuuksia joskin tajusin ehkä vähän myöhään että ne puhui mulle :D Kotiin tullessa tiskasin ja kattelin telkkua (jota en tee lähes koskaan!!) mutta kyllä sieltä tuli pari ihan jees sarjaa mitä seurata. Yllättävää, mutta mun katsantokantani povipommeja kohtaan lieveni tasolta 90 tasolle 20. (asteikolla 0-100) Oon aina ajatellut että ne on raivostuttavia ja ärsyttäviä nokkavia snobeja (yleistys?)mutta kattelin jostain syystä Povipommin päiväkirjaa (Katie Pricen) ja totesin että onpa kaunis nainen ja se pitää ihanasti huolta lapsistaan. Okei, tottakai kun vieressä kameramiehet kuvaa koko ajan eikä silloin muutenkaan näytetä ehkä ihan todellista minää. Mutta verraten jonkun toisen reality shown, missä saatetaan päästellä sammokoita suusta tuon tuosta, aloittaa riitaa jokaikisestä asiasta jne, niin yllättävää miten tota jaksoi seurata :--D En kyllä aio tarkoituksella sitä seurata mutta anyway, ihan vaan tälleen ohimennen että yllätyin! Toinen ohjelma oli joku kauneusleikkaus ohjelma jossa kuvattiin kun niitä tehtiin ihmisille (ihan suomessa). Oon tullut siihen tulokseen että oon valmis menemään kauneusleikkaukseen, ihan omaksi iloksi. Uskon riskin olevan epäonnistumisesta pieni, vaikka en olekkaan nyt mihinkään leikkaukseen oikeasti menossa, vielä ainakaan. Loppuillasta sitten kattelin Harry Potteria hetken aikaa, kunnes kyllästyin ja jätin kesken. Tänään, maanantaina, sitten heräsin aamulla 9 aikaa ja 10 aikaan lähdin uudelle juoksulenkille poitsu mukanani. Oli kyllä mukavaa :) Sen enempää en oo saanu tästä päivästä vielä irti.

Mutta nyt kun on pääsiäisen epäolennaiset ja merkityksettömät tapahtumat jaettu kansan luettavaksi niin voin kai jatkaa olennaisista asioista. Ajattelin pyytää harjoittelumahdollisuutta päiväkodissa vasta elokuun lopusta syyskuun alkuun, koska kalenterin mukaan se on tämänhetken ainut mahdollinen vaihtoehto. Torstain ja perjantain lukiopäivät on vaan 3 h mittaisia, koska suoritan yhtä kurssia jo ensimmäisen jakson lukiokursseista niin mulle jää vaan 2 ainetta niille päiville. Samoin tokassa jaksossa, oon kirjoittanut Ruotsin jo siinä vaiheessa, niin miksi kävisin sitä enää kirjoitusten jälkeen? Ehkä siirryn ensimmäisen jakson jälkeen suoraan vaan kauppisopintoihin loppuajaksi. Eniten mua vaan ärsyttää se, että tarvisin mun työvuorolistan NYT, että näen onko mulla töitä miten syksyllä. Taas tätä odottamista. Ärsyttävää. (hah, kuulin kun äiti puhui juuri siskolle sitä että jos lähen vuodeks ulkomaille! sillä ei siis tunnu olevan mitään sitä vastaan thank god!)

Eli kun saan sen harjoitteluajankohdan selville, lastenhoitokurssin käytyä ja ne tunnit täyteen, kaikki on TODELLA hyvin! Mut koska mulla on kaikki alustavasti valmiina, niin eikai tässä pitäisi olla hätää. En vaan malta odottaa että aika kuluisi :) Onneksi kesänmatka on vielä edessä ja kaikkea muuta ihanaa tiedossa. Uutta adapteria mun ei onneksi kai tarvitse ostaa, jos välimeren maissa käy sama, käsittäen espanja, italia, kreikka yms? Siihen matkaan on jäljellä 90 päivää! Vielä hetki sitten oli 104...ja ensiviikolla alkaa jo Toukokuu! Oi että, ihanaa. Mutta koska löysin uuden auppari blogin, siirryn lukemaan antaumuksella sitä ;)

hejssan, M

Joo laatu, love it