keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Anything that´s worth having, is sure enough worth fighting for

Oon surkea kirjanpidossa. Oikeasti meinaan ihan sitä kirjaimellisesti, s-u-r-k-e-a. En päässyt edes jotain säälittävän helppoa arviointi tehtävää läpi, mistä muut sai melkein kaikki kolmosia? Elämä on toisinaan epäreilua, mutta en pitänyt epäreiluna sitä, että muut pääs 35 min aiemmin koulusta ja mun piti jäädä loppuun asti tukiopetukseen. Totuus on se, että mua ei harmittanut lainkaan. Olin oikeastaan helpottunut, inhoan sitä nopeaa tahtia tunnilla ja ne jotka on hyviä, pysyy perässä ja loput on sitten oman onnensa nojassa (yhdys sanat, anyone?). Hauska fakta taas oli se, että musta tulee aina superfiksu tukiopetustilanteissa. Silloin mä kyllä osaan, eikä mulla ole huolenhäivää. Kuinkas käykään kun koko luokka on paikalla? Niin, tukiopetuksessa mä itse osasin kyllä oikeestaan kaiken ja opettajakin totesi et osaanhan mä. (Yksityisopetus taitaa olla se mun juttu sit..) Sain myös koulussa mestarimyyjä todistuksen säälittävällä tuloksella mut hei, läpi kumminkin! ;) parasta siinäkin oli se, että saatiin ilmaiset purkka rasiat, niin ei tarvii pummii muilta (toivottavasti) vähään aikaan :D Tohon aupair vuoteen kun kuuluu pakollisena osana opiskelu (tietty tuntimäärä) niin miten ihmeessä mä selviäisin siellä jossain Collegessa tai Universityssä? EN MITENKÄÄN. Hädintuskin saisin selvää, ellei olis kyseessä englannin opiskelu tai joku taideaine. Mut mikään reaaliaine ei tulis kysymykseenkään! Fiksuna tyttönä myös lupauduin ensiviikolla töihin, kun mulla olis samana päivänä 2 koetta. Sorry teachers, my bad. No mitä pienistä, kai niitä voi suorittaa myöhemminkin (ja jos ei, se on niiden vika)! Oli muuten jotenkin erikoista, kun yks mun suosikki opettajista tuli tänään vaan sanomaan että onpa mulla upea kampaus. :D aikaa sen tekemiseen en ollut käyttäny kovinkaan kauaa, mut kivahan se jos tykkäs! Minäkun seurailen noita toisten auppariblogeja aivan innolla (muutamaa seuraan päivittäin) kuten yhden aupparin joka asuu Californiassa ja postauksessaan selitti noista maanjäristyksistä, tornadoista ja semmoisista, niin härreguud! Vähänkö pelottavaa jos sattuis olemaan siellä just sillon kun joku vastaavanlainen luonnon katastrofi iskee! Se ois hurjaa ja hirvittävää. Joku pikku tornado nyt vielä menettelis, mutta joku tsunami tai vastaava niin se olis kyllä the end siinä vaiheessa. Okei, yritän olla ajattelematta tommosta, mutta silti se ois vaan hurjaa. Suomessa täällä pohjoisessa kun ei ikinä tapahdu mitään vastaavaa (no se on kyllä oikeesti vaan hyvä juttu), ei metroissa pommi-iskuja tai suomenlahdelta tsunameja. Ainoo mahdollinen häppeninki varmaan olis uus jääkausi. Ilmastonmuutoksesta vaahdotaan, mut en oo nähny mitään mullistavaa vielä. (Tuli tässä muuten mieleen kun kirjoituspöydälle vilkaisin, et onnistuin rikkomaan mun parhaat sakset eilennä...ne taisikin olla jotain halpaa muovia :< ) Enää viikko, ja sit huhtikuu melkeinpä! Ja sitten toinen viikko, ja Enriquen keikka ja pääsiäinen sekä koulussa alkaa viimeinen jakso!! ;D Vähänkö ihanaa, aika tuntuu sittenkin menevän vauhdilla. (Sain jopa sen ruotsinesseen väsättyä eilennä, Im feeling proud!) Seuraavaksi mun tulis lähteä jonkinsortin lenkille, meiän kultapoika nimittäin napittaa mua ruskeilla silmillään tuolta ovelta jo siihen malliin että joko mennään.
On muuten olemassa yks asia, minkä mä haluaisin tehdä, jos pääsen Amerikkaan. Ai mikä? No, kai tiedätte kun kaikissa leffoissa ja sex and the cityssä on semmoisia glamourisia naisia kävelemässä Times Squarella tai Fifth Avenuella tai vastaavassa, hiukset auki kiharalla, trenssi tai joku muu kevät takki päällä, korkokengät jalassa ja muuten tyylikäs asu päällään ja kahvi / smoothie kädessä, käsilaukku olalla ja puhutaan puhelimeen tai juorutaan kaverin kanssa? Toi on joku mun hyvin erikoinen toiveeni jonka toivon joskus tapahtuvan. Luultavimmin oon kumminkin vaan katellu ihan liikaa noita sarjoja enkä enää ymmärrä todellisen ja lavastetun eroa, mutta en siltikään aio luopua tuosta mahdollisuudesta toteuttaa se. Noita erikoisia haaveita multa löytyy kyllä enemmänkin! Mä olisin muuten aikoinaan halunnut lähteä vaihtariksi, mut se on niin älyttömän kallista. Enkä mä kumminkaan ois jaksanu opiskella :D Joten tää auppari juttu tuntuu paljon fiksummalta vaihtoehdolta. Mua vaan ärsyttää että mun sähköposteihin ja soittopyyntöihin ei oo kaikesta huolimatta kiinnitetty huomiota, mutta minkäs teet. Oonhan mä itsekkin aikataulusta myöhässä enemmän tai vähemmän. 2 viikon päästä olis jo jakso lopuillaan, enkä ole hommannut kaikkiin aineisiin vieläkään kirjaa...no pitää hommata ne sitten kokeiden lukua varten! :D tää päivitys tuntuu olevan täynnä sitä sun tätä eikä mitään selkeää aihetta, mut minkäs teet sille et on satakymmentä asiaa mitkä tuntuu mainittavan arvoisilta (eikä ne kumminkaan edes ole) tähän postaukseen! Hypin myös näköjään aiheesta toiseen ja takaisin, ja palatakseni tuohon opiskeluun siellä amerikassa, haluisin opiskella teatteria, englantia tai muita taidepainotteisia aineita. Kunhan vaan ei tulis kotiläksyjä! :D Niitä mä vihoviimeisenä tossa tilanteessa enää kaipaisin. Jossain tässä lähiaikoina olisi myös tarkoitus aloittaa Aupair videon tekeminen ja laittaa se sitten näytille perheille :) Kenties tännekkin, saa nähdä. Mutta nyt, adios! =)

Take care, M

Ps. Veikkaan että mun postaukset on täynnä kirjoitusvirheitä, mut antaa olla, nobody's perfect!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti